Loman tarpeessa

Lupasin edellisessä postauksessa, että kirjoitan tiuhempaan... ja silti kuukausi hurahti ohi noin vain. Mutta on se kyllä ollut aikamoinen kuukausi, ohjelmaa sen verran, että ihme kai olisi, jos jatkuvasti ehtisi blogiakin päivittää.

Nimittäin kuun alussa olin melkein viikon koulutusreissulla, jonka jälkeen vietimme pääsiäisen, jonka jälkeen aloitin pikkupintaremontin uudessa liiketilassa, jonka jälkeen muutin tiloihin, jossain välissä käväsin Ikean reissun naapurimaassa, jonka jälkeen aika on kulunut työpaikalla tavaroita järjestäen ja Ikean kalusteita kokoillen sekä asiakkaita vastaanottaen huolimatta lievästä epäjärjestyksestä, joka on piilotettu sosiaalitiloihin. Jossain välissä olen myös raportoinut koulua varten ja tehnyt harjoituksiakin. Ja edelleen myös lapset ja koti vaativat oman aikansa ja huomionsa, jonka heille haluan antaa. Joten blogi on jäänyt pahnan pohjimmaiseksi, vaille huomiota.

Edellisen perusteella otsikko lienee helppo ymmärtää. Olo on kuin olisi ajettu jyrällä yli ja laitettu pesukoneen linkousohjelmaan pariksi tunniksi! Vaikka kaikki tämä tekeminen on mulle mieluisaa ja teen omassa yrityksessani työtä, jota rakastan, niin silti se vie voimia ja vaatii palautumista. Toisinaan tämä seikka tuppaa unohtumaan. Sitä luulee olevansa terästä, kuolematon, että voi painaa vain menemään haasteesta toiseen ilman suurempia taukoja. Kun viime viikolla maanantai-iltana sain liikeen valmiiksi niin, että tiistaina saattoivat ensimmäiset asiakkaat tulla, niin on pakko myöntää, että väsymyksen tunne oli melko lamauttava. Olin kuvitellut tuntevani reimua ja onnistumista. Sen sijaan tunsinkin uupumusta ja harmautta. Kaikki parin kuukauden aikana kertynyt stressi pääsi nousemaan pintaan, kun enää ei ollut tarvetta sitä tukahduttaa tekemiseen, ja vire oli surkea. Hui! Eihän tämän näin pitänyt mennä!

Onneksi olen oppinut tuntemaan itseni sen verran hyvin, että ymmärsin mistä on kyse. Ettei pidä huolestua ja kuvitella jonkin suuremman asian olevan pielessä vaan olen yksinkertaisesti väsynyt. Ihan pelkästään tunteen huomioiminen ja tilanteen tunnistaminen auttoivat nostamaan virettä. Seuraavana päivänä oli jo aivan toinen tunnelma. Mutta ei pelkkä tiedostaminen tässä tapauksessa auttanut vaan tiesin, että enemmän lepoa tarvitaan. Onneksi ylihuomenna alkavaan koulutusrupeamaan Helsingissä mahtuu tällä kertaa kaksi ylimääräistä vapaata koulupäivien väliin. Päätin hyödyntää tuon ajan ja varasin hotelliyön laivamatkoineen Tallinnaan! Kaksi kokonaista päivää ja yksi yö aivan yksin ilman suurempaa ohjelmaa. Valmis ruokapöytä ja hotellin puhtaat lakanat, ihanaa! Mukaan kirjoja ja kutimet, mukavat kengät, että pääsen ihailemaan Tallinnan kaunista vanhaa kaupunkia. Tämä on juuri sitä, mitä tässä kohtaa kaipaan :)

Tänään nostin pitkästä aikaa itselle enkelikortteja, sekin on jäänyt vähemmälle, kun kortit on olleet pakattuna johonkin muuttolaatikkoon. Ensimmäinen kortti, jonka sain oli "Loma". Sain ohjeeksi arvostaa maiseman vaihtoa ja luottaa siihen, että levon jälkeen työskentelen jälleen tehokkaammin. Levänneet aivot tuottavat luovempia ideoita ja energiatasot kohoavat ylipäänsä. Hiljaisuudessa ja levollisuudessa kuulen oman todellisen minäni äänen ja pysyn oikealla polulla. Täydellinen vahvistus juuri tähän kohtaan! Tuntui hieman syylliseltä lähteä reissuun nyt, kun liike on uusi ja äitienpäiväkin painaa päälle, parempi olisi olla myymässä hoitoja, koruja, lahjakortteja... Tämä viesti vei sen pienenkin syyllisyyden mennessään ja nyt tiedän, että tulen uudistuneena naisena takaisin reissusta. Tuskin maltan odottaa!

Muutkin kortit tukivat kaikkea meneillään olevaa muutosta. Taloudellista varmuutta ja suorastaan vaurautta näyttää tulevan vaikka millä mitalla, kun vain jaksan luottaa ja olla kärsivällinen. Muutoksia tapahtuu ja se on hyvästä. Päästän jälleen irti vanhoista kivuista ja taakoista, mikä antaa tilaa uudelle energialle. Ihanat viestit!

Että näissä mietteissä ja fiiliksissä alan miettiä, mitä pakkaan laukkuihin. Meillä on vielä toista metriä lunta, mutta etelässä näyttää aurinkoisen keväiseltä, melkein kesältä... siinäpä pohtiminen, mitä sinne ottaa mukaan. Tulen kertomaan, mitä matka mulle antaa, kunhan palailen kotiin. Silloin ollaankin jo uuden retriitin kynnyksellä (vapaita paikkoja on vielä, jos kiinnostaa), ihanaa sekin <3

Ai niin, vielä pakko kertoa, että kun sinistä vappuviuhkaa liottaa ensin kuralätäkössä ja huiskuttaa sitten eteisessä, niin upeisiin Laura Ashley -tapetteihin jää pysyvästi ihania, sinisiä roiskeita. Kokeiltu on! Ensin meinasi volyymitaso nousta sfääreihin, mutta sitten rauhotuin ja etsin positiivista näkökulmaa... Onneksi on seinät, joille roiskuttaa, kaikilla ei ole. Ja pikkuihmiset roiskuttelemassa, suurimmat opettajani ja kalleimmat aarteeni. Joten mitä siitä, vaikka seinällä on valumia, elämäähän se on :)

Viestejä henkimaailmasta :)

Kävin viime lauantaina Marja Pennasella yksityisistunnossa, kun Taivaanvalkeissa on meneillään taas Henkisen kehityksen syysviikko. Kuten ennenkin, menin istuntoon avoimin mielin odottamatta mitään erityistä. Pennasta on monet kehuneet ja hänelle pitää aikakin varata viikkotolkulla etukäteen, ettei jää ilman. Kerrankin muistin tämän ja varasin ajan heti kun viikon ohjelma julkistettiin. Noh, ei se nyt NIIN erityistä ollut. Hyvä meedio, mutta ei mitenkään merkittävän paljon parempi kuin muut. Viestit tuli ihan selviksi ja Pennasella on mukavan suora ja topakka tyyli, mutta turha niitä toisia on dissata siksi, että Pennanen olisi paras. Kyllä se on sama henkimaailma, joka ne viestit tuo, oli välittäjänä sitten kuka tahansa asianosaava.

Mutta siitä viestistä ajattelin jotain kirjoitella tännekin. Ennen kaikkea sain vahvistuksia omille jutuille, en niinkään mitään uutta ja mullistavaa. Sanoin itse, että tämä hoitolan perustaminen tuli aivan puun takaa, johon henkimaailma vastasi, että ei tullut, kyllä se sielunsuunnitelmaan kuului :) Joitakin asiakkaita tulee kuulemma myös karmallisesti: olen ikään kuin velvollinen hoitamaan heitä menneiden elämien takia, vaikka en ehkä tunne oloani niin voittajaksi heidän kanssaan. Ja ei kuulemma tarvitsisi olla niin täydellisyyden tavoittelija, vähempikin riittäisi. Työn alettua alkaa myös kouluttautumisprojekti, joka kestää läpi elämän :) Ihanaa!! Olenkin juuri katsellut kaikenlaisia huuhaa-valmennuksia, henkistä valmentajaa ja elämäntaidon ohjaajaa jne. Tärkeä asia oli myös hoitotyössä suojauksien pyytäminen, ettei menetä omaa voimaansa. Hoitaminen kuulemma lyhentää ihmisen elinikää. No, mieluummin lyhyempi ja tarkoituksellinen elämä kuin piiiitkä ja tylsämielinen.

Tämän elämän teemoja ovat mm. ymmärrys, anteeksianto, kärsivällisyys ja luovuus. Ymmärrän ja tunnistan tämän täysin. Kärsivällisyyden läksy on kuulemma jo hyvin opittu, elämän varrella tulee siitä vielä muistutuksia. Myös vastuu on yhtenä teemana, vastuun ymmärtäminen. Sitä saa mitä tilaa ja siitä täytyy ottaa vastuu. Lisäksi vastuuseen liittyen se, että jokaisella aikuisella ihmisellä on itsellään vastuu itsestä, jota ei toinen voi ottaa pois. Eli on annettava jokaisen kantaa omat taakkansa ja oppia omat läksynsä puuttumatta niihin.

Lisäksi henkimaailma halusi muistuttaa, että heiltä saa pyytää apua ja he auttavat kyllä. Ja siinäpä se vastuu tulikin esille, että sitten saa sitä, mitä on pyytänyt :) Kaikki elämässä tapahtuu tarkoituksella, ne ikävätkin asiat. Ja kaikki ihmiset tulevat elämään tarkoituksella, kukaan tai mikään ei ole sattumaa. Mulla on meneillään päättämisen vuosi ja ensi vuosi tulee olemaan uuden alun vuosi. Mitä kaikkea se sitten tarkoittaa, jää nähtäväksi. Erään vanhan asian olen mielessäni saanut päätökseen ja siitä henkimaailma minua halusi onnitella. Sen selvittämisestä vapautuu energiaa uusiin juttuihin. Myös kaappeja ja laatikoita neuvottiin tyhjentämään turhasta roinasta, jotta energia saisi virrata vapaammin.

Tuli siinä jotain muutakin esille koskien ravintoa ja perhettä jne. mutta tässä kuitenkin suurimmat asiat. Kuten jo aluksi totesin, ei mitään mitä en olis jo tiennyt, mutta mukava kuitenkin saada vahvistus siihen, että on oikealla polulla. Aina sieltä saa voimaa ja hyvän mielen :) Jotkut epäilevät, että meediot pelaavat pimeiden voimien kanssa ja ovat väärällä puolella, mutta en todellakaan voi uskoa niin. Tämäkin istunto aloitettiin pyytämällä rakkautta, valoa ja siunausta meille, joten ei siinä kovinkaan pahoja asioita manattu tai pyydetty. Ehkä epäilevät ihmiset pelkäävät jotain, en tiiä. Eikä tietystikään kaikkien tarvikaan uskoa samoihin asioihin. Ihanne olisi, kun kaikki saisivat uskoa omaansa ja sallisivat muille erilaisuuden. Eikös?

Noh, siinähän sitä tulikin. Unelmaryhmä jatkui viime keskiviikkona, teimme mielikuvamatkaa lapsuuteen ja nuoruuteen. Aikaa kului reilusti enemmän kuin piti, mutta muuten kaikki meni jälleen mukavasti kuten viimeksikin. Kaikki muutkin tuntuivat saaneen ryhmästä itselleen voimaa, sehän se tarkoitus olikin. Tästä jatkamme taas hyvällä mielellä!

Lennähdän sunnuntaina jälleen Helsinkiin koulutusreissulle, joten ensi viikon on hiljaista täälläkin! Nyt ihanaa viikonloppua kaikille <3 <3 <3

Voi Ystävät, miten tämä elämä virtaa eteenpäin, kun sen kyytiin heittäytyy!!

En ole kirjoitellut nyt muutamaan päivään mitään, kun odottelin niitä kommentteja. Mutta ettehän te ryökäleet kommentoi :D Olen jutellut monen kanssa, joka on sanonut lukeneensa jutun, mutta "en minä viitsinyt kommentoida, kun...". No, ei se mitään. Annoinhan luvan olla kommentoimatta ikinä, jos ei halua.

Mutta kuulkaa. Ryhmään on ilmoittautunut niin monta innokasta, että se todella perustetaan! Olen aivan puulla päähän lyöty, miten tämä homma eteni näin??!! Kaksi viikkoa sitten oli pelkkä hämärä aavistus, ja nyt oon jo suunnitellut muutamaa ensimmäistä kokoontumiskertaa ja niiden aiheita. Ihanaa ja ihmeellistä! Olen nyt laskenut ryhmää mukaan myös erään, joka kotiutuu maailmalta vasta tulevana viikonloppuna, ja sillä laskuopilla ryhmässä olisi 6 ja minä. Jos se eräs ei tulekaan mukaan, meitä on 5 ja minä. Jos joku on vielä halukas tulemaan mukaan, niin yhdelle ehkä paikka vielä olisi. Mutta vaikka muita ei tulisikaan, tuo 5 jäsentä riittää vallan mainiosti! Kerron sitten täällä omista kokemuksistani ja ryhmän etenemisestä omalta kannaltani. En tietystikään muiden asioista tai tuntemuksista paljasta mitään :)

No sitten. Tiiätte, että hoivahuone aloitti viime viikolla (lupasin linkittää, mutta en ole tainnut sitä tehdä, sivut ovat täällä). Olen ajatellut ottaa jälleenmyyntiin erilaisia juttuja; luomukosmetiikkaa paristakin paikasta, vähän henkisiä juttuja kuten kiviä, enkelipatsaita, unisieppareita jne. ja noita haaremihousuja ja laukkuja, joita tuossa rekissä jo muutamia roikkuukin. Kirjoitan siis tällä hetkellä työpaikalla, kuten saatoit arvata. Nettitikkukin toimii ja tiedoksi niille, joille ehdin kirota ettei se toimisi, niin asiaan auttoi kun vaihtoi sen tavallisen muistitikun tähän ihan oikeaan Huawein nettitikkuun :) :) Stupid me :D No, takaisin asiaan. Olen jutellut useammalle henkilölle näistä jälleenmyntiajatuksista ja sanonut, että pitää ensin tehdä töitä, että kertyy rahaa, kun alkuhankintojen (huonekalut ja muut) jäljiltä alkaa olla rahat vähissä. Sitten yksi ystävä ymmärsi sanoa, että "hae tyttö hyvä naisyrittäjälainaa, se kun on korotontakin". Jäin asiaa pohtimaan. Mietin, että näinköhän se apu ehtisi tähän hätään, kun tuolla byrokratian rattaissa tahtoo kulua kuukausi jos toinenkin. Ja mitenköhän sitä sellaista lainaa edes saa, tuskin minä ainakaan saisin vakuutettua rahoittajan toimintani kannattavuudesta. Ja kova työ siinä olisi, liiketoimintasuunnitelmakin pitäis laatia, kun eivät taitais hyväksyä suunnitelmaksi, että "olen pyytänyt henkimaailmalta, että lähettävät asiakkaita".

Kuitenkin otin puhelimen tänään kauniiseen käteen ja soitin sinne Finnveraan, mistä näitä lainoja haetaan ja myönnetään. Kerroin rahoitusneuvojalle kuka olen, mitä yritys tekee ja mihin tarvisin rahaa. Vastaus kuului, että pistäpä nuo kertomasi asiat sähköiseen muotoon lainanhakukaavakkeelle netissä, niin varmasti saat lainaa. Juuri tällaisiin yrityksiin sitä annetaan ja lainasummakin on niin pieni, ettei mitään estettä pitäisi olla! Ohhoh! Kuulemma päätös tulee viikossa tai kahdessa!! Toinen OHHOH! Ja siksipä kökötän nyt täällä työpaikalla, että tulin rauhassa kirjoittamaan hakemusta. Joka lähti sähköisenä matkaan noin 10  minuuttia sitten! Hip Hei!

Toinen huippujuttu on seuraava: Kuten mainitsin, mulla on noita housuja ja laukkuja myynnissä. Ne tulee Intiasta ainakin kahden välikäden kautta ja ovat siksi mulle ehkä vähän kalliita. Katselin toissa iltana netistä Aasian tukkukauppoja osoitteessa alibaba.com (sieltä saa ihan mitä vaan) ja löysin aika paljon edullisempia vaihtoehtoja. Eilen aamulla soitin tulliin ja selvitin maahantuonnin mahdollisuuksia. Olin kuvitellut senkin olevan tosi vaikeaa, mutta kuinka ollankaan, kaiken voi hoitaa nykyään kotoa sähköisesti. Tilattu paketti tulee tulliin, annan netissä tulliselvityksen, ne lähettää mulle tullimaksun ja alv-laskun ja kun ne on maksettu, paketti toimitetaan perille. Alkuperätodistukset pitää olla kunnossa, eli tuotteista pitää tietää, mistä ne tulee, mutta senhän hoitaa toimittaja, en minä. Olin jo muutamaa päivää aikaisemmin laittanut meiliä eräälle tuttavalle Thaimaahan, että voisiko hän auttaa asiassa hankkimalla housuja ja muuta sieltä suoraan tehtaista. Vastausta ei ollut kuulunut ja ajattelin, että "siellä se miettii, että miten ilmoittaa mulle, että ei kuule kiinnosta yhtään." Mutta eilen illalla meiliin kilahti vastaus: "autan tosi mielelläni ja thaimaalainen tyttöystäväni on myös luvannut olla mukana, että saadaan oikeasti sopuhinnat. Katsotaan sitten, mitä kaikkea sieltä voi tuoda, kun saadaan homma alkuun." Huippua! Sieltä siis tulisi ainakin niitä haaremihousuja ja jotain laukkuja, mutta mahdollisesti vaikka mitä muita itämaisia vaatteita, buddhapatsaita, tuoksulyhtyjä, suitsukkeita... näitä ainakin toin itse tuliaisina sieltä. Tietenkään minua ei kiinnosta mikään peruskama, mitä saa täältä Suomestakin, mutta katsotaan, miten tämä lähtee menemään.

Yhtä kaikki. Voin todeta, että kun aika ja suunta ovat oikeat, kaikki sujuu kuin itsestään. Tuskin ehdin edes ajatella jotain asiaa, niin se jo tapahtuu!! Tässä raha-asiassakin pyysin henkimaailmalta apua, että olisi sen verran rahaa, ettei tarvi hermoilla. Ja tällä tavalla se järjestettiin. Eihän se päätös ole toki vielä tullut, mutta kuitenkin. Samaten maahantuonti vaikuttaa huomattavasti helpommalta kuin kuvittelin ja mikä parasta, mulla on nyt siellä yhteyshenkilö, joka käy oikeasti katsomassa tehtaalla minkälaiset olot siellä on. Niin että tiedän varmasti, että vaatteet ja tuotteet valmistetaan inhimillisissä oloissa aikuisten käsissä. Asiat vain järjestyvät! Kirjoitan vielä lopuksi sanatarkasti sen "Seikkailu"-enkelikortin tekstin, jonka sain viestinä, kun kysyin neuvoa tähän ryhmän perustamisasiaan. Siihen on hyvä lopettaa :)

Seikkailu

Elämä on seikkailu. Ole valmis kaikkeen odottamattomaan ja käytä kaikki mahdollisuutesi tehokkaasti hyödyksesi.

Enkelit ehdottavat, että irtaudut pinttyneistä tottumuksistasi tai päästät irti vanhoista, kangistuneista kaavoistasi. Tee jotain aivan uudenlaista ja kohtaa elämä tuorein aistein.

Jos edessäsi häämöttävä polku näyttää pimeältä, toimi kuin olisit tutkimassa synkkää seutua. Pyydä enkelit valaisemaan tietäsi. Tarkkaile sitten merkkejä ja viestejä, jotka osoittavat minne ja miten sinun tulee kulkea.

Tutki uusi alue innostuneesti ja rohkeasti. Innostuneisuus ja rohkeus ovat magneettisia piirteita ja vetävät puoleensa rahaa ja työtilaisuuksia sekä tuovat pikantin lisän ihmissuhteisiin.

Enkelit innostavat sinua kulkemaan eteenpäin jännityksestä kihelmöiden, uutta odottaen ja parasta toivoen.

Voimalause:

Kohtaan elämäni seikkailun halukkaasti.

<3<3<3<3<3<3

Enkeleitä

Niin sain hoivahuoneen auki ja Rakas Ystäväni maalasi minulle sinne taulun lahjaksi. Taulun hahmotelma oli jo olemassa, kun tuli puheeksi, että tarvisin tauluja työhuoneen seinille ja Ystäväinen huomasi heti, mikä taulu kuuluu valmistua mulle. Tässä se on :)

Taulun mukana oli kortti, johon Ystäväni oli nostanut viestin Doreen Virtuen enkelikorteista. Viesti kuului näin:

Viesti Enkeli Isabellalta:

"Nyt on oikea aika aloittaa jotakin uutta. Kun suhtaudut asioihin myönteisesti, onnistut kyllä yrityksissäsi.

Vastaus kysymykseesi o kyllä: tämä tilanne on kaikkea, mitä olet toivonut. On silti hyvä pitää silmät auki ja rukoilla apua enkeleiltä matkan varrella. Myös ihanteellisissa olosuhteissa on kurssia joskus korjattava. Me enkelit kuitenkin näemme myötätuulta elämäsi aalloilla tähän päätökseen liittyen.

Tilaisuus on erittäin otollinen, koska ajoitus on oikea. Palaset ovat loksahtaneet paikoilleen. Olet myös oppinut jotain hyvin tärkeää, joka on valmistanut sinua tähän tilanteeseen. Kärsivällisyytesi palkitaan ja sinun on aika nauttia työsi hedelmistä. Kulje päättäväisesti eteenpäin ja kuuntele sydämesi viisautta jatkaessasi rohkeasti matkaasi."

Tällainen viesti ja energia siis asuu tässä taulussa, joka on paraatipaikalla hoivahuoneen seinällä. Mielestäni todella osuva ja tilanteeseen sopiva viesti, ymmärrän täysin kaiken, mitä viestissä sanotaan. Kärsivällisyyden läksyä olen opetellut oikeastaan viimeiset neljä vuotta, ainakin, joten on suuri Ilo kuulla, että nyt kärsivällisyys palkitaan ja on aika mennä eteenpäin! Viimeisetkin epäilykset ja huonot omatunnot töihin paluun ja lasten hoitoon viemisen vuoksi saavat väistyä, koska on täysin selvää, että Juuri Nyt on Oikea Aika :)

Johdatusta vai sattumaa? :)

Pieniä Ihmeitä on Elämä täynnä, tässä niistä yksi.

Olen ollut parisen vuotta tekemättä kodinulkopuolisia töitä. Minulla on oma pieni yritys, joka liittyy kädentaitoihin, mutta en oikein koskaan ole vielä panostanut siihen täysillä, kun tämä perheen perustaminen on ollut tärkeämpää. Nyt olen hiljalleen ajatellut töihin ryhtymistä ja pikkuisen kouluttautunutkin uudelleen, että saan laajennettua toimenkuvaa. Kevään ja alkukesän aikana nimittän "jostain pulpahti mieleen", että pitäisi auttaa toisia ihmisiä ja sen seurauksena olen hankkinut taitoa rentoutushoitojen kursseilta... no, se on eri tarina.

Kuitenkin, suunnitelma olisi sellainen, että jo elokuussa alkaisin töihin. Aluksi parina, kolmena päivänä viikossa ja sitten jatkossa kysynnän mukaan. Eilen selailin paikallista sanomalehteämme ja mietin, että pitäisiköhän sitten oikein panostaa lehtimainokseenkin... ajattelin valmiiksi yhtä tuttavaa, joka osaisi laatia mainoksen ja omaisi tarvittavat ohjelmatkin. Jätin asian kuitenkin vielä hautumaan. Vaan eipä aikaakaan kun tuolta lehdestä soitettiin. "Olet yhdistyksen puheenjohtaja, haluaisimme tehdä haastattelun, sopiiko?" Tietysti lupauduin. Mietin kyllä, että yhdistysasiat eivät ole olleet viime aikoina päällimmäisenä mielessä, mutta menköön.

Tänään se haastattelu sitten oli. Ja kuulkaa, enemmän sain puhua omasta työstäni ja taustastani kuin yhdistyksestä. Sain jutun luettavakseni ennakkoon jo tänään ja siinä mainitaan hienosti myös nämä toimialan laajennukset!! Eli sain siis ihan ilmaisen lehtimainoksen oikein kuvan kera!! Miten voikaan sattua, että juuri nyt minua pyydetään tällaiseen juttuun? Yhdistys ei kuitenkaan ole ihan viime viikolla perustettu, joten haastattelu olisi voitu tehdä jo paljon aiemmin, tai sitten vasta vuosien päästä. Mutta se "sattui" kohdalle juuri nyt. Itse uskon, että kun viimein sain päätettyä työelämäni suhteen jotain, niin Henkimaailma ryhtyi heti auttamaan. Otan tämän myöskin Vahvistuksena siihen, että aika on viimein kypsä ryhtyä töihin, kun saan apua tällä tavalla. Kiitos, kiitos, kiitos! <3  <3 <3